Pedagogiset näkökulmat -osioon on koottu esimerkkejä erilaisista toiminnallista menetelmistä, joita opettajat, ohjaajat ja valmentajat voivat käyttää oman luokkansa, ryhmänsä tai joukkueensa kanssa. Toiminnallisia menetelmiä voi muokata omien tarpeiden mukaan. Oheisia menetelmiä on käytetty Liikuntaa Kaikille Lapsille -hankkeen sekä vammaisurheilujärjestöjen koulutuksissa.

Erilaisuuden kohtaaminen

Pentti Murto on sanonut: "Erilaisuuden kohtaaminen on matka toisen luokse. Erilaisuuden kokeminen on tie omaan minään." Millaista erilaisuutta olemme itse kokeneet (esim. ulkonäössä, liikunnassa, harrastuksissa, koulumenestyksessä, asumisessa jne) ja miltä se on tuntunut. Mikä on erilaisuutta? Miksi jokaisen pitäisi kokea erilaisuutta?

"Jään murtaminen"

Erilaisuudesta puhumisen aloittaminen voi olla hankalaa. Aiheeseen päästään pureutumaan "murtamalla jää" jollakin pienellä harjoitteella, joista on esimerkkejä alla:

• Kirjoita oma nimesi nimilappuun niin, että pidät kynää suussa, varpaiden välissä tai siinä kädessä, jolla et yleensä kirjoita. Pitäkää nimilaput esillä ja vertailkaa niitä. Tutun asian tekeminen hieman erilaisella tavalla ei muuta meitä ihmisenä, mutta muut voivat saada meistä aivan erilaiset kuvan.
• Mitä sinulle tulee ensimmäiseksi mieleen sanasta "vamma"? Sanat kerätään yhteen ja niiden perään merkitään + tai - sen mukaan, tuoko sana osallistujille positiivisia vai negatiivisia ajatuksia. Onko vammaista tai vammaisuudesta puhuminen edelleen tabu, josta on helpompi vaieta?
• Kuinka monta synonyymia keksitään sanalla "vammainen"? Pienryhmät saavat 3-5 minuuttia aikaa keksiä mahdollisimman monta samaa tarkoittavaa sanaa. Mikä ryhmä keksii eniten? Harjoituksen jälkeen päästään keskustelemaan terminologiasta - millainen sana leimaa ja millainen ei?

Esimerkkitapaukset

Kutsu mukaan paikkakunnalla asuva vammaisurheilija, opaskoiran käyttäjä tai vammaisurheilun valmentaja. Sovi tulijan kanssa sisällöstä ja mieti ryhmän kanssa millaisia kysymyksiä haluatte esittää. Kysymykset voidaan tehdä yhdessä ja opettaja, ohjaaja tai valmentaja voi esittää ne. Tapaaminen voi olla keskustelu tai toiminnallinen (esim. näkövammainen juoksija opettaa pikajuoksun lähdön, liikuntavammainen opettaa keihäänheittoa jne).

Leikkaa lehdestä tai muusta julkaisusta asiaan liittyvä artikkeli ja käytä sitä keskustelun pohjalta. Voit myös tehdä tositarinan pohjalta esimerkkitarinan, joka on osittain keksitty ja johon on muutettu nimiä. Jokaisesta ryhmästä löytyy myös esimerkkitapauksia erilaisuuden kohtaamisesta, näitä voidaan käyttää esim. pienryhmäkeskustelujen pohjana.

"Tarinateatteri"

Kysele, onko jollakin ryhmään kuuluvalla kokemuksia erilaisuudesta tai erilaisuuden kohtaamisesta. Varaudu itse ainakin yhdellä kokemuksella, jonka voit kertoa, mikäli kukaan muu ei uskaltaudu. Tarinan kertoja kertoo kokemuksensa koko ryhmälle. Tämän jälkeen kertojasta tulee näytelmän ohjaaja ja hän valitsee ryhmästä näyttelijät, joille hän antaa roolit tarinan mukaan. Tämän jälkeen rooleihin valitut näyttelevät tarinan koko ryhmälle. Ohjaaja voi muiden osallistujien kanssa antaa ohjeita näyttelijöille. Harjoituksella saadaan tehtyä yhden ihmisen kokemuksesta yksi yhteinen kokemus, jonka taustalla on aito kokemus. Uusi tarina on muuttunut, mutta samalla uusi tarina on yhteinen kokemus, jonka avulla päästää keskustelemaan esim. siltä, miltä tuntuu, kun muut tuijottavat, auttavat tms. Muista lopuksi kiittää tarinan kertojaa.

Väittely

Anna ryhmälle väitttelyn aihe. Ryhmä jakautuu kahteen pienryhmään, joista toinen on väitteen puolesta ja toinen vastaan. Anna pienryhmille aikaa n. 10 minuuttia keksiä mahdollisimman monta väitettä omasta näkökulmastaan. Väittelyn alussa puheenjohtaja (harjoituksen vetäjä) sopii puheenvuorojen jakamisesta ja väittely aloitetaan. Alussa kannattaa sopia myös väittelyn kesto (10-15 min). Väittelyn päätyttyä ryhmä päättää, kumpi puoli osasi argumentoida paremmin ja millaiseen lopputulokseen väittelyllä päästiin.

Esimerkkejä väittelyn aiheista:

• maahanmuuttajat ovat suomalaisen urheilun pelastus
• huippu-urheilu on reilua peliä
• urheilevat miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia
• koululiikunta kuuluu kaikille
• liikunnan ja urheilun parissa koetut elämykset ovat aina positiivisia kokemuksia
• shakki on urheilua parhaimmillaan
• puhdas ja rehellinen urheilija menestyy aina

Väittelyn aiheita voi keksiä myös yhdessä ryhmän kanssa. Väittelemällä oppii perustelemaan mielipiteitä ja huomaamaan, että perusteluja on paljon!

Kuvakollaasi

Etsi lehdistä kuvia tai otsikoita erilaisuudesta. Sommittele niistä kuvakollaasi. Miksi näemme erilaisuuden eri tavoin? Mitä se "erilaisuus" oikein on?

Projektityöskentely

Valitkaa yksi yhteinen projekti, jonka toteuttamiseen kaikki osallistujat sitoutuvat. Projekti voi olla käytännönläheinen (esim. paikkakunnan vanhusten talon liikuntailtapäivän järjestäminen, retken järjestäminen kummiluokalle) tai teoreettinen (esim. vammaisurheilulajista kertovat julisteen tai posterin tekeminen). Projektille pitää määrittää tavoitteet (mitä tehdään ja miksi?), aikataulu ja sopia tulosten esittämisestä. Projektityöskentely opettaa yhteistoimintataitoja, mahdollistaa eri tahojen välisen yhteistyön ja tekee oppimisesta hauskaa!